Kymmenisen vuotta sitten olin aloittanut uutena opettajana eräällä koululla. Suunnittelin tunteja opettajien huoneessa, kun yhtäkkiä paikalle ryntäsi tyttö itkien ja paniikissa. Tunteidensa vallassa hän ei pystynyt kertomaan, että mikä oli hätänä.
Tyttö oli onnistunut ilmaisemaan, että halusi puhua rehtorin kanssa. Tämä ei kuitenkaan ollut paikalla, joten minulle tuli mieleen tekniikka, joka rauhoittaa oloa nopeasti. Tekniikan nimi on EFT, ja voit lukea siitä lisää täältä.
Rohkaisin itseni kysymään, että haluaisiko tyttö kokeilla yhtä juttua rehtoria odotellessa. Kerroin lyhyesti, kuinka tekniikassa naputellaan tiettyjä akupisteitä pään ja kasvojen alueella.
Tyttö nyökkäsi myöntymisen merkiksi ja minä ryhdyin naputtelemaan. Paniikki lientyi muutamassa minuutissa niin, että hän pystyi keskustelemaan tilanteestaan rehtorin kanssa, joka saapui sopivasti paikalle.
Jälkeenpäin muut opettajat sanoivat, että tämä paniikkikohtaus ei ollut ensimmäinen laatuaan, mutta että se oli mennyt tällä kertaa erikoisen nopeasti ohi.
Alla olevasta infograafista näet selityksen näin nopealle mielen ja kehon rauhoittumiselle. EFT lievittää esimerkiksi ahdistusta 40 prosenttia.
Pelkkä puhuminen ei välttämättä riitä
Bostonin yliopiston psykiatrian professori Bessel Van der Kolk on muun muassa Massachusettsin traumakeskuksen lääkinnällinen johtaja. Hän on kritisoinut psykoterapian periaatteita siitä, että siinä trauman hoitaminen perustuu keskustelemiseen.
Kolkin havaintojen mukaan trauman kokenut ihminen ei pysty ilmaisemaan sanallisesti sitä, mitä on kokenut, varsinkaan silloin kun tunteet ovat aktivoituneet. Ihminen on tuossa tilassa liian ylivirittynyt eikä pysty prosessoimaan asioita lainkaan.
Aivotutkimuksissa on löydetty selitys tälle. Tutkittaessa PTSD:tä eli postraumaattista stressioireyhtymää, havaittiin jotakin mielenkiintoista. Aivokuvien perusteella aktiivisuus Brocan alueella väheni silloin kun traumaattista asiaa käsiteltiin. Brocan alue aivoissa on vastuussa puheen tuottamisesta.
Samaan aikaan aivojen oikealla puolella havaittiin lisääntynyttä aktiivisuutta. Tämä alue puolestaan on tunteisiin liittyvä osa aivoissa.
Keholliset terapiamuodot rauhoittavat aivojen pelkokeskusta
Jotta traumaa voisi prosessoida, Kolkin mukaan ihmisten täytyy kokea jotakin, mikä on täysin vastakkaista avuttomuuden tunteelle ja keholliselle jähmettymiselle. Tämä on hänen mukaansa avain trauman prosessoimisessa.
Tämän vastakkaisen kokemuksen mahdollistavat monet keholliset terapiamuodot, kuten EFT ja EMDR (Eye Movement Desensitization and Reproscessing). Ne auttavat ihmisiä vapautumaan vaikeista tunteista ilman, että heidän täytyy sanallisesti elää uudelleen tilanne, joka on ollut vaikea.
EFT:ssä kehoa rauhoittaa tiettyjen akupisteiden kevyt naputteleminen. Naputtelu lähettää sähköisen signaalin aivojen pelkokeskukselle, mantelitumakkeelle, jonka aktiivisuus laskee ja sen myötä myös stressihormoneja erittyy kehoon vähemmän.
Keskustelemisella on paikkansa asioiden prosessoimisessa
Psykologi João Pestana kirjoittaa samasta aiheesta blogissaan: Kun tunteet ovat voimakkaat, puhuminen ei välttämättä auta.
Hänen mukaansa tunnetila pitää saada ensin rauhoittumaan, vasta sen jälkeen ihmisellä on pääsy aivojen alueisiin, joilla tehdään loogisia päätelmiä ja oivalluksia tilanteesta.
Pestana huomauttaa, kuinka varsinkin lasten ja nuorten kohdalla täytyy olla varovainen siinä, mitä heiltä vaatii. Jos käsketään kertomaan kaikki hyvin vaikeasta tilanteesta, on vaarana uudelleen traumatisoituminen. Rinnalla täytyisi olla keinoja säännellä tunteita niin, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi tässä hetkessä.
Pestana suosittelee EFT:n hyödyntämistä ennen syvällisempiä keskusteluita. Se on yksinkertainen ja turvallinen tapa rauhoittaa kehoa. Tästä taas on selvät hyödyt: kun mieli on rauhallinen, aivot toimivat paremmin.
Tekstin alussa kuvaamassani tilanteessa kohtaamani tyttö oli siinä mielentilassa, että hänellä ei ollut pääsyä niihin aivojen osiin, jotka voivat loogisesti pohtia syy- ja seuraussuhteita tai edesauttaa keskustelemista yksinkertaisimmastakaan asiasta.
Vaikka rehtori olisikin ollut tilanteessa paikalla, tyttö olisi joutunut odottamaan tunteidensa rauhoittumista. Vasta sen jälkeen keskusteleminen olisi ollut mahdollista. Onneksi siinä tilanteessa EFT toi avun nopeasti.
Lähteet:
Peta Stapelton. The Science behind Tapping. A proven stress management technique for the mind & body.
João Pestanan blogi: https://www.metodopestana.com/en/blog
Kuva: Peta Stapeltonin infograafit.
